-kengät:
Hyvissä vaelluskengissä tulee huomioida pohjan kuviointi (pito), varsi (tuki ja suoja), nauhoitettavuus ja käytön mukavuus (istuvuus ja keveys. Talvisin hyvien kenkien tulee olla lämpimät, ja ulkopinnan tulee hylkiä kosteutta. Myös syksyn sateilla ja keväisin lumien sulaessa käytettävien kenkien tulee pitää kosteutta kenkien ulkopuolella.
-sukat
Retkelle kannattaa ottaa tietyissä tilanteissa kahdet vaellussukat ja kahdet alussukat jokaista vaelluspäivää kohden. Erityisesti niissä olosuhteissa, joissa jalkineen sisällä on normaalia enemmän kosteutta, kuivien sukkien vaihto. Kahdet sukat estävät mainiosti hiertymien syntymistä.
-rinkat
Rinkan on hyvä olla niin mukava, että sillä pystyy kantamaan vähintään 10-15 kilon edestä tavaraa ongelmitta. Rinkkoja on pääosin kahdenlaisia, putkirinkkoja ja anatomisia rinkkoja. Anatomiset rinkat ovat syrjäyttäneet perinteiset putkirinkat lähes kokonaan. Putkirinkassa on nimensä mukaisesti reppua kannattelevat putket – tällaista rinkkaa pidetään hyvänä valintana silloin, kun kantamukset ovat erityisen painavia.
-täyttö
Rinkassa painavimmat tavarat tulee pakata hartioiden korkeudelle, lähelle selkää. Näin paino ei rasita ristiselkää. Kevyemmät tavarat kannattaa sijoittaa rinkan pohjalle, uloimpiin osiin ja yläläppään. Rinkan pohjatasku on hyvä paikka makuupussille. Rinkan yläläpän taskuun taas kannattaa pakata pieniä tavaroita. Lopuksi rinkasta kannattaa kiristää kaikki hihnat, jolloin rinkan sisältö pakkautuu tiiviisti ja paino tulee lähelle selkää.
2. Pukeutuminen
-Kerrospukeutuminen
Kullakin kerroksella on oma tehtävänsä ja yhdessä ne pitävät olomme mahdollisimman mukavana säästä riippumatta.
ALUSKERROS: Lähimpänä ihoa on aluskerros. Sen tehtävä on siirtää kosteutta kohti ylempiä kerroksia.
VÄLIKERROS: Välikerroksen vaatteet ovat kevyitä sekä huokoisia ja ne sitovat itseensä paljon ilmaa. Välikerroksen vaatteilla säädellään ulkoilijan lämpötilaa.
KUORIKERROS: Tuulelta ja kosteudelta suojaaminen ovat kuorikerroksen tehtäviä. Hyvät kuorivaatteet eivät päästä lainkaan tuulta taikka sadetta lävitseen.
ERISTYSKERROS: Talviretkeilyyn tarvitaan usein vielä neljäs vaatekerros. Pohjolan kylmissä olosuhteissa ei kolmikerrospukeutuminen aina riitä kireiltä pakkasilta suojautumiseen.
Kesäisin riittää auringolta suojaava päähine, mutta säiden viiletessä päähineen tulee pitää pää lämpimänä.
-Kaulurit
Varsinkin säiden viiletessä on hyvä käyttää kauluria, ettei flunssa iske. Kauluri on myös kaulahuivia käytännöllisempi, sillä se ei roiku tai tartu mihinkään.
-Käsineet
Kätevät sormikkaat lämmittävät, mutta eivät kuitenkaan rajoita liikkuvuutta. Ohuemmat sormikkaat sujahtavat vaikkapa paksumpien talvimallisten hanskojen alle lisälämmikkeeksi
3. Yöpyminen
-Teltat
Telttoja on monen kokoisia ja valmistusmateriaaleja saattaa olla useita erilaisia. Vaellusteltan ja retkiteltan välinen ero on veteen piirretty viiva, joka ei suinkaan ole tarkka ja yksiselitteinen. Retkiteltta on parhaimmillaan kevyt ja kestävä sekä helppo pystyttää ja koota.
-Makuualustat
Makuualustan pääasiallinen tarkoitus on eristää nukkuva ihminen maasta nousevalta kylmyydeltä. Makuualusta parantaa vaihtelevasti myös nukkumismukavuutta. Makuualustan valintaan vaikuttavat muun muassa eristävyys, paino, koko, kestävyys, pakkauskoko ja nukkumismukavuus.
-Makuupussit
Makuupussi takaa vaeltajalle riittävät unet olosuhteista riippumatta. Tärkeitä valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat myös makuupussin koko ja paino. Laadukkaassa makuupussissa on helposti säädettävä huppu, sekä esteettömästi toimiva vetoketju. Hupun lisäksi makuupussissa voi olla kaulus, joka estää lämmön karkaamisen tehokkaasti. Vetoketjun alla voi olla lämpölista estämässä lämmön karkaamista. Pintakankaan mahdollinen vettähylkivä käsittely estää veden pääsyn makuupussin sisään. Makuupussiin kannattaa panostaa, sillä laadukas makuupussi kestää vuosia.
-Turvallisuus
Ensiapuvälineet tulee olla aina mukana, ja puhelimessa tulee aina olla tarpeeksi akkua, että paikalle voidaan tarvittaessa hälyttää apua. Vaelluksen aikana jalkoihin tulee rakkoja, hiertymiä ja lihaskipuja, usealle myös venähdyksiä tai polvikipuja. Siksi mukaan on hyvä varata mukaan reilusti rakkolaastaria, särkylääkkeitä ja urheiluteippiä. Iltaisin väsyneitä lihaksia voi hoitaa esim. linimenttivoiteella ja lihasten venyttelyä ja itsehuoltoa kannattaa harjoitella etukäteen.
4. Ruokailu
-Retkikeitin
Retkikeittimiä on esimerkiksi kaasu-, bensa- ja sprii-käyttöisiä. Olemassa on myös puukaasukäyttöinen retkikeitin, joka sopii erinomaisesti moderniin ekologiseen ajatteluun. Retkikeitintä hankkiessa tuleekiinnittää huomiota esimerkiksi keveyteen, nopeuteen ja polttoaineeseen.
-Eräruuat
Retkeilijä tarvitsee päivässä noin 2000–4000 kcal tai jopa enemmän kulutuksen määrästä riippuen. Esimerkiksi kylmällä ilmalla ruuan täytyy olla ravitsevampaa, sillä keho käyttää energiaa pelkästeen lämpimänä pysymiseen. Energian kulutukseen vaikuttaa myös liikkumistapa ja rasitustaso, maaston muodot, kantamusten paino, sukupuoli, ikä, paino ja kehon koostumus. Energiakulutuksen arvioiminen on tärkeää etenkin pitkillä retkillä, sillä aliravitsemus väsyttää ja vaikeuttaa palautumista.
-Välipalapatukat
Välipalapatukat ovat hyvä välipalavaihtoehto, mikäli valitsee proteiinipatukoita.
-Tulenteko maastossa
Jos aiot sytyttää tulen metsässä tai muualla maastossa, ota ensin selville, onko alueelle annettu metsäpalovaroitus. Käytä mieluummin vanhaa, aikaisemmin käytössä ollutta nuotiopaikkaa, sillä näin luonto kuluu vähemmän. Jos joudut tekemään nuotion uuteen paikkaan, toimi niin, ettei tulenteosta jää jälkeäkään. Valitse sopiva paikka, vaikkapa sora- tai hiekkamaapohjainen paikka, jossa sammutusvettä on lähellä. Vältä tulen tekoa suoalueella tai sammalikossa, sillä tuli voi kyteä turpeessa tai sammalikossa pitkään ja saattaa yhtäkkiä leimahtaa leikkeihin. Suoraan kalliollekaan ei kannata tehdä tulta, sillä kivipinta mustuu ja kallio rikkoontuu helposti kuumuudesta.
Nuotiopaikan valmistus: Jos maanpinta ei ole paljas, irrota päällimmäinen, humuspitoinen maakerros ja kääri se sivuun. Paljasta kivennäismaa nuotiopohjan kokoon nähden vähintään kaksinkertaiselta tai riittävän laajalta alueelta lapiolla tai puukolla. Varmuudeksi voit vielä kastella paljastetun maanpinnan ja humuspitoisen maa-aineksen nuotion ympärillä. Talvella nuotiolle laitetaan ensin puista pohja, ettei lumi sammuta tulta.
Tulentekoon muualla metsässä kuin merkityllä tulentekopaikalla tarvitaan aina maanomistajan lupa. Kannattaa myös hankkia lupa polttopuiden ottoon. Vaikka sinulla olisikin tulentekolupa, olet vastuussa turvallisuudesta. Tulenteko on kielletty, jos alueelle on annettu metsäpalovaroitus tai paikalla on kova tuuli, joka voi kuljettaa kipinät metsään.
Metsähallitus tarjoaa valtavat metsästysmaat, joita jokaisen metsästysluvan saaneen on oikeus käyttää. Eräluvat on pääsylippu elämyksiin, joita jahtireissu luonnossa tarjoaa.Metsähallitus tarjoaa kalastajille pääsyn tuhansille vesialueille. Monipuoliset kalavedet ympäri Suomea ovat järviä, lampia, koskia ja virtoja, joissa kalastuskohteen antama luontoelämys on yhtä tärkeässä osassa kuin saalis.
Metsähallituksen ylläpitämillä moottorikelkkaurilla liikkuessasi tarvitset uraluvan. Rovaniemen kunnan alueella asuvat saavat ns. maksuttoman kuntalaisen uraluvan. Lupa tulee olla mukana aina urilla liikuttaessa.
