Rautatieliikenne:
Rautatieliikenne tarkoittaa maaliikenteen kiskoilla kulkevaa muotoa. Suomen ensimmäinen rataosuus avattiin 1862 tammikuussa Helsingista Hämeenlinnaa, josta muodostui myöhemmin päärata. Junat lokeroidaan kuuteen eri tyyppiin mm. niiden kulkeman matkan ja vauhdin perusteella: suurnopeusjuna, Inter City, pikajuna, taajamajuna, paikallisjuna sekä Inter City2. Vammaismatkustajat ovat huomioitu, he ovat oikeutettuja ilmaiseen saattajaan oman lippunsa hinnalla. Monilla isommilla asemilla on kahvila ja wc, junissa on tyypistä riippuen ravintola- ja leikkivaunu. Vessa löytyy myös taajamajunista. Junalipun voi ostaa joko asemalta tiskiltä tai automaatilta, verkosta tai paikan päältä junasta. Suomen ja Venäjän välillä kulkeva Allegro saapuu Helsingin päärautatieasemalle neljästi päivässä.
Interrailaaminen on suosittua, ja Interrailkortilla voi kulkea interrail-maissa ostetun ajan vapaasti. VR:n kanssa on mahdollista sitoa yhteistyösopimus, jolla saa alennusta tuotteista. Liikematkustajien on mahdollisuus ostaa ennakko- tai sarjalippu, joilla he voivat säästä paljon. Junaliikenteessä asiakaspalvelijoina toimii pääosin kondyktöörin ja lipunmyyjät. Asiakaspalvelun laatu on riippuu työvuorossa olevasta henkilöstä, mutta yleensä asiakaspalvelu on ammattitaitoisen asiallista.
Bussiliikenne
Bussiliikenne Suomessa alkoi vuonna 1827 postivauniliikenteenä Helsingin ja Turun välissä. Reittiliikenne on säännöllistä, jonka palvelut ovat yleisesti käytettävissä ja jonka reitin
päätepisteet, pysäkit tai tärkeimmät pysäkit sekä aikataulun luvan myöntävä viranomainen
vahvistaa. Vakiovuoro on maaseudulla ja kaupunkien välillä ajava vuoro, joka pysähtyy pienemmissä kylissä ja tarvittaessa kaikilla reitin varrella olevilla pysäkeillä, kun taas pikavuorot kulkevat isompien kaupunkien välillä. Tilausliikenne, eli tilausajot tilataan erikseen esim. ryhmille. Matkahuolto on suomalaisen bussiliikenteen palvelu- sekä markkinointi yritys. Suomessa on monia bussimatkojen järjestäjiä, esim. Pohjolan Matka, Ventoniemi ja Bussi-Manninen. Mahdollisuuksia on monia, voit kiertää Suomea saunabussilla, tai varata matkasi ulkomaille, vaikka Tallinnaan. ExpressBus on valtakunnallinen bussijärjestelmä, jossa monet pikavuoroyritykset tarjoavat nopean matkustusmuodon. Linja-autoliikenteen merkitys liikenneverkossa on suuri. Toinen, tosin yleisempi joukkoliikenteen muoto on rautatieliikenne. Bussiliikenteen ajatus perustuu täysin kestävään kehitykseen, sillä kun useampi ihminen kulkee samalla kulkuneuvolla, se kuluttaa vähemmän luontoa. Hämeenlinnassa kulkee useita bussiyhtiöitä, eniten vuoroja on kuitenkin Lehdon Liikenteellä ja Vekalla. Bussit ovat varsin usein ajallaan, tai muutaman minuutin myöhässä. Tietenkin talven pakkasilla on jouduttu odottamaan kymmenenkin minuuttia bussin saapumista pysäkille.
Pohjolan liikenne on valtakunnallinen bussiyhtiö. "Palvelu on mielentila. Oikea asenne luo palvelutilanteesta miellyttävän kaikille osapuolille. Olemme mutkaton ja rehellinen kumppani ja hoidamme työmme ammattitaidolla arvostaen omaa osaamistamme, mutta ennen kaikkea asiakkaitamme." Näin Pohjolan Liikenne markkinoi itseään. Sen palvelukonsepti on kehitetty ajatellen asiakasta. Suurimmassa osassa busseista löytyy kaikkea siisteistä vessoista plaveluautomaattiin sekä ilmastointiin. Pohjolan Liikenne kulkee läpi Suomen.
Lentoliikenne
Suomalainen Finnair -yhtiö perustettiin marraskuussa 1923. Kaukoliikennetta esim. Yhdysvaltoihin suunniteltiin jo 1930-luvulla, mutta nämä toteutettiin vasta toisen maailmansodan jälkeen. Kaukolaajennuksien myötä Finnairille tuli tarve laajarunkolaivastoon, joten nämä hankittiin vuonna 1975. Siviili-ilmailu tarkoittaa ei-sotilas-henkilöiden harjoittamaa ilmailua, pääosin loma- ja työmatkoja lentäen. Sotilasilmailulla tarkoitetaan pääosin ilmavoimia, joka on yksi valtion asevoimien haara. Liikenneilmailu on kaupallista lentoliikennettä, jossa kuljetetaan matkustajia, rahtia tai postia maksua tai vuokraa vastaan. Kaupallinen taksiliikenne kuuluu liikenneilailuun. Reittiliikenteellä tarkoitetaan sitä, että esim. matkustaja koneet lentävät aina tiettyä, aikataulutettua reittiä. Tilausliiketeen matkustaja lentää itse varatuilla tilauslennoilla. Sukkulaliikenteellä taroitetaan kahden paikan välistä tiheää liikennettä, esimerkiksi työmatkoja kutsutaan sukkulaliikenteeksi. Yleisilmailu kokoaa alleen kaikki moottorilennon osa-alueet, jotka eivät ole valtion tai yritysten reittiliikenteessä ja liikelennossa. Finavia on kansainvälinen lentoyhtiö, jonka periaatteisiin kuuluu mahdollisimman ympäristöystävällisesti toimiminen. Sekä Finavia että Finnair pyrkivät käyttämään biopolttoaineita ja täten tukemaan lentoliikenteen kestävää kehitystä. Suomessa on 27 lentoasemaa, joista suurinta osaa pitää Finavia. Näiden lisäksi Suomessa on muutamia pienempiä lentopaikkoja, joita ei kuitenkaan lentoasemiksi lasketa kokonsa vuoksi. Suomessa helikoptereita käyetään esimerkiksi sotilas- valokuvaus- ja lääkintätarkoituksissa.
Snowbird on suomalainen tilauslentoliikenteeseen suuntautunut lentoyhtiö. Heidän asiakaskuntansa koostuu pääosin matkanjärjestäjistä sekä matkatoimistoista. He markkinoivat myös reittiliikennettään suoraan yksittäiselle kuluttajalle. Korkeaan palvelutasoon sekä ammattitaitoon panostetaan, joka takaa luotettavan palvelun asiakkaille.
Laivaliikenne
Suomen ensimmäinen laivayhtiö Effoa perustettiin vuonna 1883 kapteeni Lars Krogius. Effoan ensimmäinen alus Hullin aloitti liikennöinnin. Sisävesiliikenne tarkoittaa maan rajojen sisäpuolelle jäävin vesistöjen laivaliikennettä. Tällaista liikennettä Suomessa edustaa esimerkikse
Hopelinja. Hopealinja kulkee Pyhäjärveltä Tampereen kautta Hämeenlinnaan Vanajavettä pitkin. Meriliikenne tarkoittaa nimestäkin päätellen merellä tapahtuvaa laivaliikennettä, jossa alukset kulkevat eri maiden välillä, esimerkiksi risteilyliikenteen muodossa. Matkustajalaivaliikenne on käytännössä sama asia kun risteilyliikenne, eli matkan ostaneita matkustajia kyyditetään laivalla sovitun matkan mukaisesti. Rahtiliikenteellä tarkoitetaan tavaroiden kuljetusliikennettä. Suomessa on kaksi merisatamaa, toinen on Helsingissä ja toinen Turussa. Kestävä kehitys tarkoittaa merenkulussa kuljetusten jatkuvuutta niin, että kuljetusten mukanaan tuomat ympäristölliset haittatekijät saadaan minimoitua. Suomen merisatamsita lähtee päivittäin tärkeitä laivoja. Taloudellisesti tärkeimpiä ovat kuitenkis risteilijät, jotka kulkevat joko Ruotsiin tai Viroon.
Vaasanlaivat on Vaasalainen laivayhtiö, joka perustettiin vuonna 1948. Vaasalaivojen risteilyt kulkevat pohjanlahden yli Ruotsiin. Vaasalaiva tarjoaa myös tapahtumapaketteja mm. eläintarhaan ja tanssimajaan.
Suomen valtatiet
 |
| kuva: wikipedia |
1 Helsinki – Palojärvi – Lohja – Salo – Turku
2 Palojärvi – Nummela – Karkkila – Forssa – Huittinen – Pori – Mäntyluoto
3 Helsinki – Hyvinkää – Riihimäki – Hämeenlinna – Tampere – Parkano – Jalasjärvi – Kurikka – Laihia – Vaasa
4 Helsinki – Mäntsälä – Lahti – Heinola – Jyväskylä – Oulu – Kemi – Keminmaa – Rovaniemi – Sodankylä – Ivalo – Inari – Utsjoki
5 Heinola – Mikkeli – Varkaus – Kuopio – Iisalmi – Kajaani – Kuusamo – Kemijärvi – Sodankylä
6 Koskenkylä – Kouvola – Luumäki – Lappeenranta – Imatra – Parikkala – Joensuu – Kajaani
7 Helsinki – Porvoo – Kotka – Hamina – Vaalimaa
8 Turku – Rauma – Pori – Vaasa – Uusikaarlepyy – Kokkola – Kalajoki – Raahe – Liminka (– Oulu)
9 Turku – Loimaa – Tampere – Jämsä – Jyväskylä – Kuopio – Outokumpu – Joensuu – Niirala
10 Turku – Forssa – Hämeenlinna – Tuulos
11 Nokia – Pori
12 Rauma – Huittinen – Nokia – Tampere – Lahti – Kouvola
13 Nuijamaa – Lappeenranta – Mikkeli – Jyväskylä – Kyyjärvi – Kokkola
14 Juva – Savonlinna – Punkaharju – Parikkala
15 Kotka – Kouvola – Mikkeli
16 Ylistaro – Lapua – Kyyjärvi
18 Jyväskylä – Petäjävesi – Ähtäri – Alavus – Seinäjoki – Ylistaro – Laihia – Vaasa
19 Jalasjärvi – Seinäjoki – Lapua – Kauhava – Uusikaarlepyy
20 Oulu – Pudasjärvi – Taivalkoski – Kuusamo
21 Tornio – Pello – Kolari – Muonio – Kilpisjärvi
22 Oulu – Utajärvi – Kontiomäki – Kajaani
23 Pori – Kankaanpää – Parkano – Virrat – Keuruu – Jyväskylä – Pieksämäki – Varkaus – Joensuu
24 Lahti – Padasjoki – Jämsä
25 Hanko – Lohja – Hyvinkää – Mäntsälä
26 Hamina – Luumäki
27 Kalajoki – Ylivieska – Nivala – Haapajärvi – Pyhäjärvi – Kiuruvesi – Iisalmi
28 Kokkola – Nivala – Kärsämäki – Pyhäntä – Mainua (– Kajaani)
29 Keminmaa – Tornio
Matkailuturvallisuus
Matkavakuutus on turva onnistuneelle matkalle vaikka maailman ääriin. Siihen kuuluu matkustajavakuutus ja matkatavaravakuutus. Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla todistat oikeutesi lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon EU- ja Eta-maissa sekä Sveitsissä. Saat kortilla hoitoa, jos oleskelet tilapäisesti toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä ja sairastut äkillisesti tai joudut tapaturmaan siellä. Autot ovat varsin turvallisia. Niissä on turvatyynyt vähentämässä kolareiden aiheuttamia vahinkoja, ja ukkosmyrskyllä kumipyörät suodattavat salaman maahan. Ennen lentoa on aina tarkka turvatarkasus, jossa kuljetaan metallinpaljastimen läpi, sekä kaikki matkatavarat läpivalaistaan. Lentokoneessa ennen nousua henkilökunta kertoo turvaohjeita, mikäli ilmassa tapahtuu jotakin. Terminaalien ja laivojen turvallisuustarkastukset voivat olla täysin olemattomat ja turvallisuushenkilökunta lähes näkymätöntä, mikä luo mahdollisuuden helppoon sisäänpääsyyn. Tällöin laivan henkilökunnan koulutus ja ammattitaito epäilyttävien henkilöiden tunnistamisessa sekä ongelmanratkaisussa on erityisen tärkeässä asemassa. Perusväylänpitoon kuuluu jokapäiväistä liikennöitävyyttä, turvallisuutta sekä teknistä tasoa ylläpitävät toiminnot. Näitä ovat väylien hoito, väylien kunnossapitoruoppaukset, turvalaitteiden huolto- ja kunnossapitotoimenpiteet sekä kanavien käyttö. Väylänpidon lähtökohtana on turvallinen ja logistisia tarpeita vastaava väyläverkosto. Metroissa, ratikoissa, junissa sekä busseissa huolehditaan turvallisuudesta pääosin samoin tavoin. Junissa on hätäjarru, ja näissä kaikissa kulkyuvälineissä on seinässä vasara, jolla ikkunan saa tarvittaessa rikottua. Niissä on myös aina koulutettu henkilökunta saatavilla. Trafi kehittää liikennejärjestelmän turvallisuutta, edistää liikenteen ympäristöystävällisyyttä ja vastaa liikennejärjestelmään liittyvistä viranomaistehtävistä. Trafissa työskentelee noin 530 työntekijää kymmenellä eri toimipaikalla.
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
