Retkiruokailu

Elintarvikehygienia:

Ruoka pitää silyttää oikein ja pilaantuvat ruoka-aineet on pidettävä kylmässä. Vanhimmat ja helposti pilaantuvat käytetään etusijalla. Ruoka kannattaa pitää loitolla haittaeläimistä (tuoksu houkuttelee eläimiä) ja muista riskitekijöistä. Myös omasta henkilökohtaisesta hygieniasta tulee pitää huolta. Eri ruokalajien välissä välineet tulee pestä, mikäli samoja astioita käytetään. Ruoka pitää kypsentää kunnolla, mikä varmistaa taudinaiheuttajamikrobien tuhoutumisen.


Ruuan pakkaaminen ja säilyvyys

Ruuat kannattaa pakata puhtaisiin ja niille tarkoitettuihin pakkauksiin, ne tunnistaa veitsen ja haarukan kuvasta tai tekstistä. Erityisruokavaliohenkilöitä pitää huomioida jo ruuanpakkaamisessa kontaminaatioriskin vuoksi. Mahdolliset esivalmistelut tulee tehdä etukäteen ja pakata asianmukaisesti. Ainekset kannattaa pakata valmiiksi päiväannoksiin ja niihin voi lisätä mausteet etukäteen. Kesäisin on hyvä suosia säilykkeitä ja kuivamuonaa, sillä ne eivät pilaannu helteillä. Kylmäkalle on hyvä pakata mukaan, mutta tulee huomioida että kylmyyttä riittää vain muutamaksi tunniksi. Virtaava vesi on hyvä säilytyspaikka kylmää tarvitseville elintarvikkeille. Spriipoltin on pakattava erilleen, sillä se saattaa vaikuttaa ruuan makuun. 

Energiantarve:

Retkeilijä tarvitsee päivässä noin 2000–4000 kcal tai jopa enemmän kulutuksen määrästä riippuen. Esimerkiksi kylmällä ilmalla ruuan täytyy olla ravitsevampaa, sillä keho käyttää energiaa pelkästeen lämpimänä pysymiseen. Energian kulutukseen vaikuttaa myös liikkumistapa ja rasitustaso, maaston muodot, kantamusten paino, sukupuoli, ikä, paino ja kehon koostumus. Energiakulutuksen arvioiminen on tärkeää etenkin pitkillä retkillä, sillä aliravitsemus väsyttää ja vaikeuttaa palautumista.

Juomavesi:


Aikuisen vesitarve on 2.5 litraa vuorokaudessa. Vettä mukaan varatessa tulee siis ottaa huomiion ryhmän koko, retken pituus, ja olosuhteet. Ruuasta saa noin litran tarvittavasta vesimäärästä, ja loput 1.5 litraa tulee juoda päivän mittaan. Talvisin tarvitsee vähintään litran lämmintä juotavaa vuorokautta kohden, kylmä kuluttaa energiaa ja jäähdyttää elimistöä. Lyhyillä retkillä juoma kannetaan termospulloissa, jotka ovat hyvin pesty, ettei bakteerit pesi siellä. Juomat säilyvät parhaiten viileässä sekä pimeässä, jolloin se on juomakelpoista 3-5 vuorokautta. Pitkillä retkillä puhdasta vettä saa kaivoista ja lähteistä, joskus voidaan käyttää myös pintavettä, eli järvi- joki- tai purovettä, mutta se on aina riski joka tulee tiedostaa. Turvallisuutta voi aina lisätä keittämällä veden. Sinileväistä vettä ei saa ikinä käyttää juomavetenä, edes keitettynä. Talvisin saattaa joutua sulattamaan ja keittämään lunta ja jäätä juomavedeksi.