Kolme päivää takana, viisitoista edessä. Tiistaina 7.4 saapastelin Cafe Il Mondoon hieman ennen työajan alkua ensimmäistä kertaa työn teon merkeissä, aiemmin siellä vietetyt tunnit ovat kuluneet kahvikupin ääressä kassan toisella puolen.
Esiliina ojennettiin minulle heti kättelyssä hymyssä suin, ja sen jälkeen juoksin Hämeenlinnan keskustassa hakemassa raaka-aineita. Sen lisäksi olen kolmen päivän aikana survonut kahvikuppeja sekä salaattilautasia koreissaan tiskiin, ja asetellut niitä polttavan kuumina omille paikoilleen, tarjoillut pöytiin kolme minuttia parilassa lämmitämiäni panineja, keittänyt litroittain kahvia, opetellut tuotteiden nimitykset ja sijainnit kassakoneesta, saanut palovamman ja toivottanut asiakkaat tervetulleeksi uudelleen.
Perehdytäminen on toteutettu hyvin. Työtehtävä nimetään, ohjeet annetaan selkeäst ja homma näytetään käadestä pitäen. Tehtäväni ovat haastavoituneet pikku hiljaa, ja minulle on annettu aikaa sisäistää toiminnot. Esimerkiksi ensimmäinen hommani oli käydä kaupassa, mikä on luultavasti jokaiselle arkipäivää, kun taas myöhemmin olen valmistanut laten ja käynyt vaihtamassa rahaa pankissa (oli muuten jänskää). Minut laitetaan käyttämään omia aivojani syiden pohtimiseen, jonka jälkeen lyödään faktat tiskiin ja perustellaan asian hyvin.
Koen jo nyt oppineeni kahvilan pyörittämisestä ja eri toteen asiakaspalvelusta aikaan nähden hurjasti! Paikan omistaja Tekes Mahmut on antanut loistavia vinkkejä miten toimia niin asiakkaan kanssa kuin yksinkertaisesti työelämässä.
Yleisesti ottaen olen viihtynyt hyvin ja oppinut talon tavoille kohtuullisen hyvin. Tietenkin toiminnassani on toistaiseksi epävarmuutta ja olen mokaillut hieman, mutta molemmat kuuluvat ensimmäisiin päiviin uudessa paikassa, ja uskon selättäväni molemmat tuota pikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti